Kun mitään ei ole tehtävissä, on vielä paljon tehtävissä | Tampereen hiippakunta

Kun mitään ei ole tehtävissä, on vielä paljon tehtävissä


Saattohoito on kuolevan itsemääräämisoikeutta, arvokkuutta ja yksilöllisyyttä kunnioittavaa kokonaisvaltaista hoitotyötä. Saattohoito koskettaa meitä jokaista: perheenä, ystävänä, työtoverina ja erilaisina työntekijöinä. Vuoden 2014 Yhteisvastuuvaroin parannetaan suomalaista saattohoitoa. (Yhteisvastuun sivuille pääset tästä)

Saattohoidossa puhutaan ihmisen kokonaiskärsimyksen hoitamisesta. Se tarkoittaa fyysisen kärsimyksen eli kivunhoidon lisäksi myös ihmisen psyykkisen, sosiaalisen ja hengellisen kärsimyksen ja ahdistuksen lievittämistä sekä kuolevan läheisten tukemista sairauden loppuvaiheessa ja kuolinprosessin aikana.

– Saattohoitoon tulevat ihmiset elävät, ja he haluavat, että heille tehdään mahdolliseksi heidän näköisensä loppuelämä, Pirkanmaan Hoitokodin johtaja Tiina Surakka sanoo.

Saattohoidossa olevia ihmisiä elää jatkuvasti keskellämme. He ovat kaikenikäisiä, yksinäisiä, sosiaalisia, perheellisiä, eristäytyviä, syrjäytyneitä, valtakunnan vaikuttajia – kaikenlaisia ihmisiä.

Ei potilaan statusta vaan ihmisen elämä

Saattohoitoon hakeutuva käy läpi isoa prosessia, joka on jatkunut pitkään tai vasta muutaman kuukauden.

– Saattohoitoon hakeutuvat ihmiset ovat tulleet hoidon piiriin toiveenaan parantua. He ovat hyväksyneet sen, että sairautta ei voi parantaa, mutta sen kulkua voidaan jarruttaa. He ovat huomanneet oireiden lisääntyneen hoidosta huolimatta ja saaneet ammattitaitoista palliatiivista, oireita lievittävää hoitoa. He ovat myös kuulleet kuolevansa sairauteensa, Tiina Surakka kuvaa.

– Saattohoidossa keskitytään ihmisen olemassa olevien voimavarojen löytymiseen, hänen elämänsä tarinan kuuntelemiseen, hänen elämänsä merkityksen pohtimiseen. Saattohoidossa keskitytään elämään, ei kuoleman odottamiseen.

Tiina Surakka näkee kirkon roolin saattohoitotyössä tärkeänä.

– Kirkko muistuttaa sanomansa perustalta kuolevan ihmisen oikeuden tunnustamisesta. Kirkko tarjoaa sielunhoitopalveluja, organisoi vapaaehtoistoimintaa ja esimerkiksi säännöllisiä sururyhmiä omaisille ja läheisille. Ja meidän pappimme on opettanut minulle, mikä on papin rooli saattohoidossa. Kun kuoleva kysyy, miksi kuolen, lääkäri pyrkii miettimään syytä, hoitaja hoitaa, mutta pappi kuulee sen kysymyksen.

TEKSTI: TUULIA MATILAINEN

 



Tilaa uutiskirje tai päätökset

Tilaa päätökset tai uutiskirje suoraan sähköpostiisi.


Evankelis-luterilainen kirkko
Sakasti kirkon työntekijöille
Kirkon koulutuskalenteri
Kirkko Facebookissa
Kirjaudu sisään
Hiippakunnan yhteystiedot
Hiippakunnan koulutuskalenteri
Lomakkeita, ohjeita ja materiaaleja
Ohjeet pappisvihkimyksen hakemisesta
Työnohjaus
Piispantarkastukset
Uusille työntekijöille
Tuomiokapitulin päätökset
Uutisia hiippakunnasta
Kehityskeskustelualusta
Avoimet työpaikat
Arkisto
Lähetä palautetta
Tampereen hiippakunta | Eteläpuisto 2c, 33200 Tampere | email: tampere.tuomiokapituli@evl.fi
Sivujen toteutus: Tampereen hiippakunta