Pastoraalitutkinnon arviointi | Tampereen hiippakunta

Pastoraalitutkinnon arviointi

Yleistä

Jokaisesta opintokokonaisuudesta annetaan arvosana asteikolla 1-2.

Arvosanalla arvioidaan opiskelijan oppimisprosessia kokonaisuutena.
Arvosanan määräytymiseen vaikuttavat myös kirjallisuuskuulustelu ja/tai etätyöskentely, mikäli opintokokonaisuuteen sellaisia sisältyy.
Arvosanaa määriteltäessä painotetaan opiskelijan osallistumista opintokokonaisuuden sisällön ja tavoitteiden mukaiseen työskentelyyn siten kuin kunkin opintokokonaisuuden kohdalla edellytetään. Tällöin otetaan huomioon opiskelijan tiedolliset ja taidolliset lähtökohdat yleinen asenne opiskelua kohtaan ja opiskeluaktiivisuus.
Opintokokonaisuuden arvosana määritetään siten, että sekä osallistuminen opintokokonaisuuden sisällön ja tavoitteiden mukaiseen työskentelyyn että mahdollinen kirjallisuuskuulustelu ja/tai etätyöskentely arvioidaan erikseen arvosanoilla 1-2. Kokonaisarvosanaa annettaessa edellinen painottuu jälkimmäiseen nähden suhteessa 3:2. Mikäli opintokokonaisuuden toteutuksessa etä- tai vastaavalla työskentelyllä on keskeinen osuus, siitä annettu arvosana painottuu vastaavalla tavalla opintokokonaisuuden kokonaisarvosanaa määritettäessä.

Arviointikriteerit
Kriteerien sisältö muodostaa jatkumon siten, että ylempään arvosanaan edellytetään aiempien arvosanojen mukainen osaaminen.

A. Lähijakso

1 Passiivinen läsnäolo tai tavoitteiden vastainen aktiivisuus, ei merkkejä oppimisprosessista.

1,25 Epätasainen, tilannesidonnainen tavoitteiden suuntainen aktiivisuus, oppimisprosessin hahmotus ulkokohtaista ja jäsentymätöntä.

1,5 Työskentely aktiivista ja tavoitteiden suuntaista, pyrkimys oppimisprosessin ylläpitoon.

1,75 Hyvä tavoitteiden suuntainen aktiivisuus, kriittinen ja arvioiva oppimisprosessi.

2 Kiitettävä tavoitteiden suuntainen aktiivisuus, luova ja kehittävä oppimisprosessi.

B. Kirjallisuuskuulustelu/etätyöskentely

Hylätty Kirjallisuutta ei ole luettu tai etätyöskentelyä ei ole suoritettu asianmukaisella tavalla

1 Opiskeltavan aineiston joidenkin keskeisten asioiden auttava osaaminen.

1,25 Opiskeltavan aineiston keskeisten asioiden edellistä laajempi, ulkokohtainen osaaminen.

1,5 Opiskeltavan aineiston laaja-alainen ja jäsentyneempi mutta ei sisäistetty osaaminen.

1,75 Opiskeltavan aineiston kriittinen ja arvioiva osaaminen.

2 Opiskeltavan aineiston persoonallinen, soveltava ja luova osaaminen.

Pastoraalitutkinnon saarna- ja opetusnäytteen arviointi

1. Saarnanäyte

Tavoite
Saarnanäytteen tavoitteena on osoittaa pastoraalitutkinnon suorittajan kyky ja taito sananjulistamiseen liittyvissä tehtävissä.

Arviointikäytäntö
Saarnan jälkeen käydään arviointi- ja palautekeskustelu sen sisällöstä sekä valmistukseen ja toteutukseen liittyvistä kysymyksistä. Keskustelun aluksi pastoraalitutkinnon suorittaja arvioi itse omaa saarnaansa ja sen valmistusprosessia.
Arviointikeskustelun jälkeen näytteen vastaanottaja ilmoittaa näytteen arvosanan tuomiokapituliin. Vastaanottaja ilmoittaa arvosanan myös pastoraalitutkinnon suorittajalle, mikäli sitä ei ole kerrottu palautekeskustelun yhteydessä.

Arviointi
Saarnanäytteenä arvioidaan kokonaisprosessi, joka sisältää sekä saarnan valmistamisen että sen pitämisen. Olennainen osa arviointia on pastoraalitutkinnon suorittajan tekemä itsearviointi. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:
Saarnan teologia: Keskeisiä arviointikohteita ovat tekstin kirjallinen analyysi ja saarnan sisältö. Kyettiinkö hyödyntämään Raamatun tekstin keskeistä sisältöä relevantilla tavalla? Saarnattiinko olennaisista teologisista kysymyksistä? Huomioitiinko kirkkovuoden ajankohta ja saarna osana messun kokonaisuutta? Sisälsikö saarna opillisesti arveluttavia näkemyksiä?
Viestinnällisyys: Keskeisiä arviointikohteita ovat julistajan vakuuttavuus, vuorovaikutus seurakunnan kanssa sekä äänenkäyttö ja ilmaisu.
Kontekstuaalisuus: Keskeinen arviointikohde on saarnan toimivuus toteutetussa tilanteessa. Kyettiinkö soveltamaan kristillisen uskon keskeistä sisältöä relevantilla ja kontekstin edellyttämällä tavalla? Oliko saarna ajankohtainen? Vastasiko se kuulijakunnan kysymyksiä / tarpeita? Huomioitiinko ympäristö?

Arvioinnin tason kriteerit

2 Saarna on selkeä, hyvin jäsennelty ja johdonmukainen ja ottaa huomioon kuulijoiden tilanteen tarkoituksenmukaisella tavalla. Ilmaisu on elävää ja kiinnostavaa. Saarna on persoonallinen ja luova ja se ilmentää syvällistä teologista ajattelua. Saarnan valmistukseen sisältynyt analyysi on perusteellinen ja kiinnittää kiitettävällä tavalla huomiota olennaiseen teologiseen sisältöön.

1,75 Saarna on selkeä, jäsennelty ja johdonmukainen ja kiinnittää huomiota kuulijoiden tilanteeseen. Ilmaisu on luontevaa ja toimivaa. Saarna on persoonallinen ja ilmentää teologista ajattelua. Saarnan valmistukseen sisältynyt analyysi on toimiva ja kiinnittää huomiota olennaiseen teologiseen sisältöön.

1,5 Saarna on jäsennelty ja johdonmukainen ja vuorovaikutukseen pyrkivä. Ilmaisu on toimivaa. Saarnassa on persoonallisia piirteitä ja siinä hyödynnetään relevanttia teologista aineistoa. Saarnan valmistukseen sisältyneessä analyysissä kiinnitetään huomio olennaisiin teologisiin havaintoihin.

1,25 Saarna on johdonmukainen, mutta vuorovaikutuksesta ja ilmaisusta puuttuu luontevuus. Saarnassa hyödynnetään kapea-alaisesti teologista aineistoa. Saarnan valmistukseen sisältyneessä analyysissä huomioidaan keskeisiä teologisia kysymyksiä, mutta niistä ei muodostu johjohdonmukaista kokonaisuutta.

1 Saarnassa pyritään johdonmukaisuuteen, mutta kokonaisuus on vaikeasti hahmotettavissa. Ilmaisu vaikeuttaa saarnan kuulemista. Saarnan teologia on niukkaa ja se esitetään lähinnä sitaatteina tunnettujen teologien kirjoituksista. Saarnan valmistukseen sisältyneessä analyysissä keskeiset teologiset kysymykset käsitellään pintapuolisesti eikä esityksestä muodostu johdonmukaista kokonaisuutta.

hylätty Saarnasta puuttuvat tarkoitus ja tavoite sekä johdonmukainen suunnitelma. Se ei ota huomioon kuulijaa. Saarnan teologia on lähinnä joidenkin yksityiskohtien esittelyä tai se on jopa kirkon opin vastainen. Analyysi on niukka ja puutteellinen eikä tue saarnan valmistusta.

2. Opetusnäyte

Tavoite
Opetusnäytteen tavoitteena on arvioida pastoraalitutkinnon suorittajan saavuttama kyky ja taito opettamiseen liittyvissä tehtävissä.

Arviointikäytäntö
Opetusnäytteen jälkeen käydään arviointi- ja palautekeskustelu näytteen suunnittelusta, sisällöstä ja toteutuksesta. Keskustelun aluksi pastoraalitutkinnon suorittaja arvioi itse tavoitteiden toteutumista ja omaa toimintaansa.
Arviointikeskustelun jälkeen näytteen vastaanottaja ilmoittaa näytteen arvosanan tuomiokapituliin. Vastaanottaja ilmoittaa arvosanan myös pastoraalitutkinnon suorittajalle, mikäli sitä ei ole kerrottu palautekeskustelun yhteydessä.

Arviointi
Opetusnäytteen arvioinnissa kiinnitetään huomiota kokonaisprosessiin: opetustilanteen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin. Arvioinnin olennainen osa on pastoraalitutkinnon suorittajan tekemä itsearviointi. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:

Opetustilanteen suunnittelu: Mihin laajempaan kokonaisuuteen opetusnäyte kuuluu? Miten opetusnäytteen tavoitteiden asettaminen tehtiin? Millä tavoin tilanteen osallistujien toiveet ja näkemykset huomioitiin? Olivatko asetetut tavoitteet mielekkäitä suhteessa opetustilanteen kokonaisuuteen, osallistujaryhmään, opetustilanteen sisältöön ja käytettävissä olevaan aikaan? Kenen näkökulmasta tavoitteet oli kirjattu: opettajan vaiko oppijan/oppijoiden?

Opetustilanteen toteutus: Tukivatko opetustilanteen toteutustavat ja sisällöt tavoitteiden toteutumista? Oliko opetustilanne opettaja- ja vai osallistujakeskeinen? Tukiko opettajan toiminta osallistujien osallisuutta ja oppimista? Olivatko käytetyt työtavat tarkoituksenmukaisia? Olivatko opetustilanteen sisällöt tarkoituksenmukaisia? Kuinka osallistujien ja opetustilanteen konteksti huomioitiin? Toimiko opettaja opetustilanteessa joustavasti? Millaista oli opettajan ja oppijoiden välinen vuorovaikutus? Millainen ilmapiiri opetustilanteeseen muodostui? Oliko opettajan ilmaisu luontevaa ja selkeää?

Opetustilanteen arviointi: Millä tavoin opettaja pyrki saamaan palautetta ja arviointia osallistujilta (nonverbaalista/verbaalista)? Miten hän arvioi tavoitteiden toteutumista opetustilanteen jälkeen? Miten opettaja arvioi omaa opettajan rooliaan ja omaa oppimis- ja opettamiskäsitystään suhteessa opetustilanteessa heijastuneeseen näkemykseen? Mitä kehittämishaasteita hän asettaa itselleen opettajana yleensä ja opetusnäytteen pohjalta? Miten opettaja suhtautui saamaansa palautteeseen opetustilanteeseen osallistujilta sekä näytteen vastaanottajalta?

Arvioinnin kriteerit:

2 Suunnitelma ja tavoitteet oli laadittu osallistujien näkökulmasta tukemaan heidän oppimistaan. Sisältö ja toteutustapa tukivat oppimista ja tavoitteiden saavuttamista. Opetustilanne tuki tarkoituksenmukaisesti eritavoilla oppivia osallistujia. Opetustilanne oli rikas, vuorovaikutuksellinen kokonaisuus. Opettaja pystyi perustelemaan tekemänsä valinnat ja ratkaisut. Hän toimi joustavasti ja otti huomioon osallistujien näkemykset ja toiveet

1,75 Suunnitelma ja tavoitteet oli laadittu tukemaan osallistujien oppimista. Sisältö ja toteutustavat tukivat tavoitteiden suuntaista oppimista. Vuorovaikutus oli monipuolista ja ilmapiiri myönteinen. Opetustilanne tuki monipuolisesti osallistujien oppimista. Opettajan toiminta oli tarkoituksenmukaista.

1,5 Suunnitelma ja tavoitteet oli laadittu jossain määrin osallistujien oppimisen näkökulmasta. Sisältö ja toteutustapa tukevat jossain määrin tavoitteiden suuntaista oppimista. Vuorovaikutustapa oli pääsääntöisesti opettajakeskeinen, mutta tilanteessa oli myös aitoa vuorovaikutusta. Opettajan toiminta oli johdonmukaista.

1,25 Suunnitelma ja tavoitteet olivat puutteellisia ja niistä puuttui kokonaisnä-kemys. Tavoitteet eivät olleet suhteessa toteutustavan ja sisällön valin-taan. Vuorovaikutus oli pääsääntöisesti yksisuuntaista. Opetustilanne oli pääsääntöisesti sisältö- tai toimintalähtöinen. Opettajan toiminta oli epä-varmaa tai epäjohdonmukaista.

1 Tavoitteet ja suunnitelma olivat puutteellisia. Vuorovaikutus oli yksisuuntaista. Sisältö ja toteutustavat eivät olleet suhteessa toisiinsa. Opetustilanne ei tukenut oppimista, vaan oli enemmän jonkin sisällön tai toi-mintatavan opettajakeskeistä esittelyä. Opetustilanne koostui erillistä osista, joista ei muodostunut tavoitteellista kokonaisuutta. Opettajan toiminta oli yksipuolista.

Hylätty Opetustilanteen tavoite oli epäselvä ja suunnitelma puutteellinen. Opetustilanne ei edistänyt oppimista eikä ottanut huomioon osallistujia. Opetustilanteen sisältö ja toteutustapa olivat epäjohdonmukaisia.


Evankelis-luterilainen kirkko
Sakasti kirkon työntekijöille
Kirkon koulutuskalenteri
Kirkko Facebookissa
Kirjaudu sisään
Hiippakunnan yhteystiedot
Hiippakunnan koulutuskalenteri
Lomakkeita, ohjeita ja materiaaleja
Ohjeet pappisvihkimyksen hakemisesta
Työnohjaus
Piispantarkastukset
Uusille työntekijöille
Tuomiokapitulin päätökset
Uutisia hiippakunnasta
Kehityskeskustelualusta
Avoimet työpaikat
Arkisto
Lähetä palautetta
Tampereen hiippakunta | Eteläpuisto 2c, 33200 Tampere | email: tampere.tuomiokapituli@evl.fi
Sivujen toteutus: Tampereen hiippakunta