Kumppani näkyy keskellä kylää | Tampereen hiippakunta

Kumppani näkyy keskellä kylää


Teksti: Pirjo Silveri Kuvat: Kirkon kuvapankki
Kuntien ja seurakuntien kumppanuudella on Suomessa pitkä historia. Yhteistyön laajuus vaihtelee, sen muodot ja käytännöt ovat muovautuneet tilanteen ja paikallisyhteisöstä nousevien tarpeiden mukaan. Mitä kuntaväki ajattelee siitä työstä, jota seurakunta nykypäivänä tekee omalla paikkakunnalla?

Esitimme pari kysymystä eri tehtävissä kunnan palveluksessa työskenteleville:

 

  1. Miten paikallinen seurakunta näyttäytyy kunnassanne? Millä tavoin kirkko on rikastuttanut seudun elämää? Mitä hyvää se on tuonut alueelle ja sen asukkaille?
  2. Jos seurakunnan kaikki toiminnot ajettaisiin alas ja lopetettaisiin, mitä siitä seuraisi ja mitä se tarkoittaisi kunnan näkökulmasta?

 

Päiväkodin johtaja Eija Vikman, Hämeenlinna

1. Jokaiseen kotiin tulee seurakunnan Kotikirkko-lehti, ja uskon, että sitä luetaan. Seurakunta on aktiivisesti yhteydessä kaupungin varhaiskasvatukseen. Se järjestää kirkollisina juhlapyhinä ja muulloinkin lapsille tapahtumia. Mielestäni yhteys seurakuntaan on positiivinen.

2. Uskon, että silloin ihmisiä eroaisi kirkosta. Jos esimerkiksi kerhot lopetettaisiin, vaikutus tuntuisi kodeissa. Kerhot kuitenkin palvelevat monia lapsiperheitä! Kunta joutuisi lisäämään toimintojaan ja huonoimmillaan nostamaan veroprosenttiaan. Tämä taasen huonontaisi lapsiperheiden toimeentuloa. Lisäksi jo varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten toimintamaailma kaventuisi, sillä seurakunnan järjestämät tapahtumat ovat tärkeitä.

Kunnanjohtaja Heidi Rämö, Hattula

1. Hattula tunnetaan laajalti nimenomaan kirkosta, Pyhän Ristin kirkosta. Seurakunnan toiminnalla on suuri merkitys yhteisön identiteetille ja toiminnalle. Erityisesti vanhus- ja lapsityö ovat sitouttaneet kirkon työntekijöiden lisäksi vapaaehtoisia yhteisön hyvinvoinnin edistämiseen.

2. Seurakunnan merkitys on suuri, ei ainoastaan hengellisessä ja sivistyksellisessä mielessä. Kirkon toiminnan puuttuminen kunnan arjesta loisi suuren aukon kuntalaisten palveluihin ja arjen tukeen. Pelkästään tieto, että kirkosta saa keskusteluapua vaikeuksien yllättäessä, luo turvallisuutta. Jos toiminnot ajettaisiin alas, perusturvallisuuden tunne vähenisi. Toivon, ettei näin tapahdu tässä muutoinkin muuttuvassa maailmassa.

 

Kallion seurakunnan lasten päiväleiri Mustasaaressa kesäkuussa 2014.

Seurakunnan lasten päiväleiri Kirkon kuvapankki/Aarne Ormio

Matkailuneuvoja Satu Karvinen, Vesilahti

1. Seurakunnalla on aktiivinen rooli kunnassa, sekä eri kylillä että yhteisestikin. Kirkon tarjoamat palvelut ja toiminnot rikastuttavat kuntalaisten elämää vauvasta vaariin.

2. Kunta ja seurakunta tekevät monipuolista yhteistyötä. Kun kunnan taloudellinen tilanne on ollut tiukoilla ja taloutta on tarvinnut tasapainottaa, seurakunta on pystynyt paikkaamaan tilannetta ottamalla hoitaakseen tiettyjä tehtäviä. Esimerkiksi vanhusten kerhotoiminnasta kirkonkylässä ja Narvassa vastaavat nykyään seurakunnan työntekijät. Alustavia keskusteluja iltapäiväkerhotoiminnan hoitamisesta on myös käyty.

Vesilahdessa kunta ja seurakunta tekevät myös matkailu- ja kulttuuriyhteistyötä. Monet vuosittaiset tapahtumat ja tilaisuudet toteutetaan yhdessä. Seurakunnan toimintojen alasajo merkitsisi näiden toimintojen ainakin osittaista lakkaamista.

hattula

Hattulan Pyhän Ristin kirkko Kuva: Tuulia Matilainen

Päiväkodin johtaja Leena Peurala, Jämijärvi

1. Päivähoidolla on hyvä yhteistyö kirkon kanssa. Kolmessa toimipisteessämme seurakunnan lapsityöntekijä käy pitämässä aamunavauksen. Hän osallistuu myös varhaiskasvatuksen tukiryhmän palavereihin. Käymme kirkossa kutsuttuina usean kerran vuodessa.

2. Näkökulma elämän peruskysymysten äärellä varmasti kapenisi. Kirkko jo pelkästään rakennuksena on perusarvoihin kuuluva. Kirkon työntekijät koemme läheisiksi, yhteistyö on ollut luontevaa.

Pormestari Anna-Kaisa Ikonen, Tampere

1. Seurakunnilla on moninainen merkitys tamperelaisille. Kirkko on läsnä yleensä elämän merkityksellisimmissä hetkissä, kasteessa, häissä, hautajaisissa, jouluisin jne. Tänä päivänä, kun monen ihmisen arki on täynnä huolta, kiirettä ja painetta, kirkko voi tuoda rauhaa, turvaa ja armon sanomaa.

Kaupungille seurakunnat ovat hyvä yhteistyökumppani mm. lasten kasvun tukena ja vapaa-ajan toiminnoissa sekä erityisesti sosiaalipalveluissa niin palveluntuottajana kuin julkisia palveluita diakoniatyöllä täydentäen. Tilayhteistyötäkin tehdään. Kirkoilla on lisäksi rakennuksina suuri kaupunkikuvallinen rooli.

2. Alasajo lisäisi varmasti ihmisten pahaa oloa ja juurettomuutta. Kaupungille se näkyisi välittömästi ainakin sosiaalipalvelujen tarpeen kasvuna.

Päiväkerho

4-6-vuotiaiden päiväkerho seurakuntakodilla Kirkon kuvapankki/Sanna Krook

Perhetyön esimies Leena Järvinen, Lempäälä

1. Seurakunta ja kunta tekevät yhdessä muun muassa parisuhdetyötä ja maahanmuuttajatyötä, on yhteisiä tapaamisia ja ryhmiä. Perhepäiviä on järjestetty seurakunnan leirikeskuksessa. Yhden vanhemman perheille suunnattu ryhmä kokoontuu seurakunnan tiloissa ja ohjaajina ovat sekä kunnan että seurakunnan työntekijät. Päihdeleirejä ja -ryhmiä on pidetty yhdessä.

Seurakunnan lastenkerhoissa käy satoja lapsia. Se helpottaa osaltaan päivähoidon/perhetyön painetta. Kunta informoi mm. seurakunnan leireistä, koska ne tukevat kunnallista toimintaa.

Seurakunta järjestää eri-ikäisille lempääläläisille paljon tapahtumia ja tempauksia. Se pyörittää kunnan keskustassa kahvilaa, joka toimii paikkakuntalaisten hyvänä olohuoneena. Diakonia auttaa monenlaisia perheitä, antamalla taloudellista apua ja keskusteluapua.

2. Kuntalaisten palvelut – muun muassa perheille ja lapsille suunnatut – kaventuisivat huomattavasti. Kunnan kuorma kasvaisi myös taloudellisesti.

 

Varhaiskasvatuksen perhetyöntekijä Saija Lehtonen, Hämeenkyrö

1. Seurakunnan varhaiskasvatus- ja perhetyö näkyy hyvin koko Hämeenkyrön alueella. Lapsille on kerhotoimintaa myös syrjäkylillä, perhekerhoja on kahdessa eri toimipisteessä. Kunnan varhaiskasvatuksen kanssa on sovittu päivähoitolapsille räätälöityjä kirkkokäyntejä, esim. joulukirkko ja pääsiäiskirkko hienoine vaelluksineen; samoja tapahtumia, jotka toteutuvat seurakunnan kerholaisille.

Kunnan varhaiskasvatuksessa olemme sovitelleet kalenterissa omia kerhojamme niin, ettei olisi päällekkäistä toimintaa seurakunnan kanssa. Tällöin tarjontaa on kaikille monena eri päivänä.

Viime syksynä seurakunta oli mukana järjestämässä perheiden ulkoilutapahtumaa yhdessä kunnan varhaiskasvatuksen, liikuntatoimen, perusturvan, MLL Hämeenkyrön osaston, SPR:n ja muiden kolmannen sektorin yhdistysten kanssa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun useat pikkulapsiperheiden parissa toimivat esittäytyivät yhdessä. Tapahtuma järjestettiin seurakunnan leirikeskuksessa. Se onnistui niin hyvin, että suunnittelemme uutta Perheiden päivää syksyllä 2015 Hämeenkyrön kirkonkylän keskustaan. Silloin kaikilla, myös autottomilla, olisi mahdollisuus osallistua.

2. Hämeenkyrön kunta on ollut muuttovoittoinen, lapsiperheet ovat rakentaneet tänne paljon. Kunta on panostanut heidän hyvinvointiinsa ja saanut näin houkuteltua uusia asukkaita. Jos seurakunnan toiminnot loppuisivat, kunnan pitäisi lisätä kerhotoimintoja, perhekerhoja, leiritoimintoja, perhetyötä ym. Kunnan talouteen ja veroprosenttiin varmasti vaikuttaisi huomattavasti, jos yrittäisimme korvata seurakunnan tarjoamia palveluita.

Nostan esiin vielä yhden konkreettisen esimerkiksi seurakunnan vaikutuksesta kuntalaisiin. Olemme huomanneet tilaongelman, kun iso seurakuntatalo on ollut poissa käytöstä viime syksystä. Seurakuntatalo ei ole ollut tärkeä pelkästään keskeisen sijaintinsa vuoksi, vaan siksi, että sitä on käytetty monipuolisesti kastejuhlista hautajaisiin. Nuorilla on tiloissa nuorisoiltansa, paikallisella puhallinorkesterilla harjoitusvuoronsa, mielenterveyskuntoutujilla kuntoutumispäivänsä, lapsilla kerhonsa ym.

Seurakuntatalo on ollut yksi tärkeä monumentti keskustan miljöössä. On ollut myös keskustelua uuden seurakuntatalon rakentamisesta. Jos seurakunnan toiminnot alettaisiin ajas, silloin talon rakentaminen ei tietysti tulisi kyseeseen. Tämä osaltaan vaikuttaisi kokonaisvaltaisesti monen kuntalaisen elämään, ei vain pikkulapsiperheisiin.

Sosiaalipalvelujen päällikkö Leila Kankainen, Lahti

1. Sosiaalihuollolla ja seurakunnan diakonialla on paljon yhteistyötä (mm. vammaiset, maahanmuuttajat, ikäihmiset, päihdetyö, tukiasuminen). Diakoniatyön taloudelliset avustukset ovat asiakkaille tärkeitä.

Seurakunta ja kaupunki ovat jo pitkään järjestäneet yhdessä työttömien palveluita (Takataskun toimintakeskus). Ystäväpalvelut ja tukihenkilötoiminta ovat myös merkittäviä. Kirkon työ täydentää keskeisellä tavalla lakisääteistä sosiaalihuoltoa ja luo yhteisöllisyyttä kuntalaisille.

2.Lahtelaisilla olisi käytössään vähemmän palveluita ja varmasti myös sosiaalihuollon asiakkuudet lisääntyisivät.

Kerhotoiminta

Kerhotoimintaa järjestetään kaiken ikäisille. Kirkon kuvapankki/Maria Manelius

Tampereella pohditaan huhtikuussa kirkon palveluroolia ja yhteiskunnallista asemaa sekä yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Kirkon tutkimuskeskuksen tämänvuotisen seminaarin teemana on Kirkko etsii paikkaansa.

Lisätietoja löydät linkin kautta:

Kirkko etsii paikkaansa -seminaari 20.4.2015 Tampereella



Tilaa uutiskirje tai päätökset

Tilaa päätökset tai uutiskirje suoraan sähköpostiisi.


Evankelis-luterilainen kirkko
Sakasti kirkon työntekijöille
Kirkon koulutuskalenteri
Kirkko Facebookissa
Kirjaudu sisään
Hiippakunnan yhteystiedot
Hiippakunnan koulutuskalenteri
Lomakkeita, ohjeita ja materiaaleja
Ohjeet pappisvihkimyksen hakemisesta
Työnohjaus
Piispantarkastukset
Uusille työntekijöille
Tuomiokapitulin päätökset
Uutisia hiippakunnasta
Kehityskeskustelualusta
Avoimet työpaikat
Arkisto
Lähetä palautetta
Tampereen hiippakunta | Eteläpuisto 2c, 33200 Tampere | email: tampere.tuomiokapituli@evl.fi
Sivujen toteutus: Tampereen hiippakunta