”Nostakaa rohkeasti päänne pystyyn” | Tampereen hiippakunta

”Nostakaa rohkeasti päänne pystyyn”


Piispan saarna Tuuloksen seurakunnan 130-vuotisjuhlamessussa 9.12.2012
Evankeliumi Luuk. 21: 25-36

Jeesus sanoi:
”Auringossa, kuussa ja tähdissä näkyy merkkejä. Meren aallot pauhaavat jylisten, ja maan päällä ovat kansat ahdistuksen ja epätoivon vallassa. Kaikki lamaantuvat pelosta odottaessaan sitä, mikä on kohtaava ihmiskuntaa, sillä taivaiden voimat järkkyvät. Silloin nähdään Ihmisen Pojan tulevan pilven päällä suuressa voimassaan ja kirkkaudessaan. Kun nuo tapahtumat alkavat, nostakaa rohkeasti päänne pystyyn, sillä teidän vapautuksenne on lähellä.”
Hän esitti heille myös vertauksen:
”Katsokaa viikunapuuta, tai mitä puuta tahansa. Kun näette sen puhkeavan lehteen, te tiedätte ilman muuta, että kesä on jo lähellä. Samalla tavoin te nähdessänne tämän tapahtuvan tiedätte, että Jumalan valtakunta on lähellä. Totisesti: tämä sukupolvi ei katoa ennen kuin kaikki tämä tapahtuu. Taivas ja maa katoavat, mutta minun sanani eivät katoa.”
”Pitäkää varanne, etteivät juopottelu ja päihtymys tai jokapäiväisen elämän huolet turruta teitä, niin että se päivä yllättää teidät niin kuin ansa. Sitä päivää ei vältä yksikään, joka maan päällä elää. Pysykää siis alati valveilla ja rukoilkaa itsellenne voimaa, jotta selviäisitte kaikesta siitä, mikä on tapahtuva, ja kestäisitte Ihmisen Pojan edessä.”

Kun toista adventtisunnuntaita vietetään, katsellaan tulevaisuuteen. Eletään ainakin kahden asian odotuksessa. Yhtäältä odotetaan jo aivan muutaman viikon kuluttua koittavaa joulua. Toinen odotus puolestaan ei kohdistu johonkin ennalta tiedettävään ajankohtaan, ei mihinkään sellaiseen, jonka mukaan voisi kalenteriaan tarkistaa. Adventtina odotetaan aikain täyttymistä ja Herran Kristuksen toista tulemista.

Tuuloksen seurakuntakin odottaa, mutta se katselee tulevaisuuttaan menneisyyden perspektiivistä. Seurakunta viettää 130-vuotisjuhliaan. Tosin seurakunta voisi viettää paljon korkeampiakin ikävuosia, jos se laskisi historiansa kirkon rakentamisesta. Lieneehän tämä kaunis, yksi maamme pienimmist