Rakastatko sinä? | Tampereen hiippakunta

Rakastatko sinä?


Saarna ordinaatiomessussa Tampereen Tuomiokirkossa 30.4.2017

 

Evankeliumi Joh. 21: 15-19

Kun he olivat syöneet, Jeesus sanoi Simon Pietarille: ”Simon, Johanneksen poika, rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä toiset?” ”Rakastan, Herra”, Pietari vastasi, ”sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Jeesus sanoi: ”Ruoki minun karitsoitani.” Sitten hän kysyi toistamiseen: ”Simon, Johanneksen poika, rakastatko minua?” ”Rakastan, Herra”, Pietari vastasi, ”sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Jeesus sanoi: ”Kaitse minun lampaitani.” Vielä kolmannen kerran Jeesus kysyi: ”Simon, Johanneksen poika, olenko minä sinulle rakas?” Pietari tuli surulliseksi siitä, että Jeesus kolmannen kerran kysyi häneltä: ”Olenko minä sinulle rakas?”, ja hän vastasi: ”Herra, sinä tiedät kaiken. Sinä tiedät, että olet minulle rakas.” Jeesus sanoi: ”Ruoki minun lampaitani. Totisesti, totisesti: Kun olit nuori, sinä sidoit itse vyösi ja menit minne tahdoit. Mutta kun tulet vanhaksi, sinä ojennat kätesi ja sinut vyöttää toinen, joka vie sinut minne et tahdo.”

Näin Jeesus ilmaisi, millaisella kuolemalla Pietari oli kirkastava Jumalaa. Sitten hän sanoi: ”Seuraa minua.”

 

Vanhan vitsin mukaan nuori sanoo ihastukselleen: Olet 20 ja minä rakastan vain sinua. Keski-ikäisenä hän muistuttaa: Olet 50 ja minä vain rakastan sinua. Vanhanakin hän vakuuttaa: Olet 80 ja vain minä rakastan sinua. Ainakin tämän tarinan mukaan rakkaus pysyy uskollisena, vaikka onhan niitä tarinoita, joissa rakkaus vain loppuu, eikä sitä enää löydä itsestään eikä toisesta.

Rakkaus lienee ainakin viihdemaailman tärkein käsite. Elokuvat, kirjat, musiikki – valtaosassa rakkaus esiintyy joko sanana tai juonen kiintopisteenä. Mutta muutenkin voidaan rakkautta pitää elämän perusvoimana. Se on kuin sarana, jonka varassa kaikki kääntyy, tai kuin keskipiste, johon kaikki tähtää. Ehkä sen voi sanoa olevan kuin aurinko, jota taivaankappaleet kiertävät ja jotka saavat siltä oman valonsa ja lämpönsä ja tulevat siten elinkelpoisiksi. Rakkaus on voimanlähde, elämän ylläpitäjä, mielekkyyden antaja.

Eipä siksi Jeesuskaan turhaan kysele Pietarilta rakkautta. Hän ei tenttaa, miten tämä on viimeisten vuosien aikana kehittynyt, kun on Mestariaan seurannut. Jeesus ei pidä loppukuulustelua siitä, millaisia oppimiskokemuksia Pietarilla on aivan viime päivinä ollut. Hän ei pyydä esittämään arviota siitä, miten meni noin niin kuin omasta mielestä. Oliko oikein ja kohtuullista kieltää hänet ylipapin talon pihamaalla? Ei, vaan mitä Jeesus kysyy, on vain tämä: Rakastatko sinä minua?

Rakastatko? Miten yksinkertainen sana, mutta niin monimutkainen ja vaikea. Eihän rakkaus muuten olisi koko maailmaa pyörittävä tekijä, ellei se olisi tavattoman vahva ja mukaansatempaava voima. Mutta, rakastatko sinä? Tuskin voi olla samalla kertaa herkempää, aseista riisuvampaa ja paljastavampaa kysymystä. Sellaiseen kysymykseen ei voi valehdella. On pakko sanoa sydämestään, miten asia on.

Viihteessä rakkautta käsitellään usein vain pinnallisesti. Monien makuun romanttiset tarinat ovatkin liian siirappisia, sentimentaalisia ja epätosia. Niissä kuvataan ehkä hullaantuneisuutta, mutta elämän todellisuus jätetään niissä kuvan ulkopuolelle. Niissä ihastutaan, rakastutaan, mennään naimisiin ja odotetaan tultavan onnellisiksi loppuelämän ajaksi kuin parhaatkin sadun prinssit ja prinsessat. Mutta jokainen leikin aloittanut on tullut huomaamaan, että rakkaus on enemmän kuin tunnetta.

Kun Jeesus kysyy Pietarilta rakkautta, hän kysyy tämän koko elämää. Rakastatko sinä minua enemmän kuin nämä toiset? Mutta miten Pietari sellaista pystyisi arvioimaan? Eihän hän voi tietää, miten paljon nuo muut rakastavat Herraa. Hän voi sanoa sitä vain itsestään. Mutta ei Jeesus pyydäkään häntä vertailemaan itseään muihin. Jeesus kysyy häneltä itseltään: Rakastatko sinä? Älä vilkuile sivuille, nyt puhutaan sinusta. Seuraa sinä minua ja kaitse sinä minun lampaitani. Ruoki sinä minun karitsoitani.

Pääsiäisen jälkeisinä pyhinä luetaan kirkossa evankeliumitekstejä, joissa kuolleista ylösnoussut Jeesus ilmestyy opetuslapsilleen. Tarkkaan lukien se tapahtuu aina ruokailun yhteydessä. Opetuslapset ovat hämmentyneitä ja epätietoisia, mutta Jeesus yhtäkkiä ilmestyy, osoittaa heille elävänsä, selittää, miksi kaikki tapahtui, ja myös aterioi heidän kanssaan. Niin tehdään tässäkin kertomuksessa: Jeesus syö opetuslastensa arkista ruokaa, rantakalaa. Ja kuten muissakin ilmestyskertomuksissa, Jeesus tässäkin lähettää opetuslapsensa. Hän antaa heille tehtävän. Hän tekee heistä ylösnousemuksensa todistajia, evankeliumin julistajia. Hän lähettää ruokkimaan, tuomaan ihmisille uuden toivon elämästä Jumalan yhteydessä.

Tässä evankeliumissa voidaan sanoa Jeesuksen vihkivän Pietarin. Genesaretin järvellä vietetään ordinaatiomessua, aivan niin kuin meillä täällä Tuomiokirkossa! Samat tekijät ovat läsnä kuin meidän jumalanpalveluksessamme: opetuslapset ovat täynnä kysymyksiä ja epävarmuutta omasta tulevaisuudestaan, Jeesus tulee heidän luokseen, aterioi heidän kanssaan, opettaa heitä ja lähettää.

Pietarille hän tekee kolminkertaisen ordinaatiokysymyksen: Rakastatko sinä minua? Eikä Pietarilla ole selittelemistä, ei muuta vastattavaa, kuin vedota siihen, että Herra tietää kaiken. Itsestään ei Pietari voi enää löytää varmuutta, sillä hänhän oli aivan äskettäin kieltänyt Herransa kolmesti vaikka oli muuta luvannut. Nyt hänellä ei ole enää muuta turvaa kuin luottaa Herraan, joka kaiken tietää.

Kyseessä ei ole tunteenomainen rakkaus Jeesuksen henkilöä kohtaan, vaan Kuninkaan kutsuun myöntyminen. Jeesus on kansansa Paimen, joka kutsuu opetuslapsensa myös paimentamaan. Kysymykseen vastaamalla annetaan elämä hänen palvelukseensa. Pietarilla on rakkaus Herraa kohtaan, mutta kyseessä ei ole sentimentaalinen rakastuminen, vaan koko elämän suuntaaminen Jumalan palvelemiseen.

Viime kädessä Jumala kysyy ihmiseltä vain rakkautta. Siitähän on kyse myös Jumalan pyhässä laissa: rakasta Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi (Matt. 22:37-40). Rakkaus toteuttaa koko lain, se täyttää sen, mitä laki vaatii (Room. 13:10). Koska Jumalan laki on täydellinen ja vaatii täydellistä rakkautta, vain Jumala itse voi sen täyttää.

Ihminen ei voi omasta voimastaan ja valinnastaan rakastaa Jumalaa yli kaiken. Hän tavoittelee jotain itselleen silloinkin, kun puhuu rakkaudesta ja antaa lupauksia lähimmäiselleen. Vain suurten kieltäymysten myötä ihminen saattaa antaa itsensä vaaraan ja uhriksi jonkun toisen puolesta pelkästä rakkaudesta. Hän rakastaa lähimmäistään niin kauan, kuin tuo lähimmäinen täyttää jotain hänen tarpeitaan. Kun ihminen kokee, ettei hän enää saa toisesta mitään, hän toteaa rakkautensa loppuneen.

Mutta kyllä Herra tietää, miten heikkoa ja lyhytjänteistä on ihmisen rakkaus. Siihen luottaa myös Pietari, ja siksi hän jättäytyy Herran rakkauden varaan: Sinä tiedät kaiken. Tämä on Pietarin uskontunnustus, aivan kuten hän oli aiemmin vastannut Herran kysymykseen: Sinä olet Messias, elävän Jumalan Poika (Matt. 16:16). Tuon varhaisemman tunnustuksen nojalla Jeesus oli kutsunut Pietarin opetuslapsijoukon johtajaksi, sen kaitsijaksi, ja nyt hän vahvistaa kutsumisensa kolminkertaisella kysymyksellään. Hän vihkii Pietarin tällä tunnustuksella.

Ei edes Kristuksen perustaman kirkon johtaja ollut erehtymätön ja lankeamaton uskon sankari. Kuinka sitten me? Ainoa turva niin Pietarilla kuin kaikilla muilla on Herran rakkaus, ei ihmisen oma rakkaus. Jeesus on rakkaudessaan täyttänyt Jumalan lain vaatimukset antamalla itsensä täydelliseksi uhriksi syntisten puolesta. Nyt hän kutsuu rakkaudellaan ja lähettää lempeydellään opetuslapsensa viemään sanomaa Jumalan hyvyydestä, ruokkimaan hänen karitsoitaan niin kuin hän on itse ruokkinut heitä.

Profeetta Jeremian kirjasta luettiin tänään lupaus lampaille: Minä annan niille paimenia, jotka huolehtivat niistä. Enää ne eivät pelkää eivätkä säiky eikä yksikään niistä joudu hukkaan, sanoo Herra. (Jer. 23:4) Tässä messussa Jumala täyttää lupauksensa, kun uusia työntekijöitä vihitään ja lähetetään. Teille, uudet diakonit ja papit, tehdään myös kysymyksiä. Niiden ytimessä on Jeesuksen kysymys: Rakastatko sinä minua? Te saatte vastata luottavaisesti: Herra, sinä tiedät kaiken. Sinä tiedät, että olet minulle rakas. Astukaa siksi nyt Kristuksen rakkauden voimassa rohkeasti alttarille.

Matti Repo
Tampereen hiippakunnan piispa
http://tampereenhiippakunta.fi



Evankelis-luterilainen kirkko
Sakasti kirkon työntekijöille
Kirkon koulutuskalenteri
Kirkko Facebookissa
Kirjaudu sisään
Hiippakunnan yhteystiedot
Hiippakunnan koulutuskalenteri
Lomakkeita, ohjeita ja materiaaleja
Ohjeet pappisvihkimyksen hakemisesta
Työnohjaus
Piispantarkastukset
Uusille työntekijöille
Tuomiokapitulin päätökset
Uutisia hiippakunnasta
Kehityskeskustelualusta
Avoimet työpaikat
Arkisto
Lähetä palautetta
Tampereen hiippakunta | Eteläpuisto 2c, 33200 Tampere | email: tampere.tuomiokapituli@evl.fi
Sivujen toteutus: Tampereen hiippakunta