Rippikouluyhteistyössä järjestöjen ja seurakuntien välillä parannettavaa | Tampereen hiippakunta

Rippikouluyhteistyössä järjestöjen ja seurakuntien välillä parannettavaa


Lähes jokaisesta seurakunnasta osallistuu vuosittain nuoria järjestöjen rippikoululeireille. Järjestöt tekevät kirkon kannalta merkittävän työn, sillä Suomessa on noin 8000 nuorta käy rippikoulun intensiivijakson järjestöjen leireillä. Rippikoulun webinaarissa keskusteltiin, miten järjestörippikoulun saisi vielä paremmin niveltymään seurakunnan tekemään nuorisotyöhön.
Tampereen hiippakunnassa järjestörippikouluja järjestävät:
Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys, Ryttylässä
Suomen Lähetysseura, Päiväkummussa Orivedellä
Suomen Rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry (vanhoillislestadiolaiset), Maitoisissa Hausjärvellä
Esikoiset ry (nk. kirkolliset esikoislestadiolaiset), Lahdessa yhteistyössä Lahden seurakuntayhtymän kanssa
Jämsän Kristillinen Kansanopistoyhdistys ry (vanhoillislestadiolaiset), Jämsässä
Uusheräyksen Keskusliitto ry (lestadiolainen uusheräys), Heinäkalliossa Kangasalla

Rippikoulun webinaarissa 9.11.2017 avattiin niitä erityiskysymyksiä, kun seurakunnan nuori lähtee järjestörippikouluun. Järjestön puolesta puheenvuoron käytti Jaakko Niiles Lähetysseurasta.

– Tärkeätä olisi, että nuori pääsisi ennen rippikoulua tutustumaan omaan kotiseurakuntaan, ja löytäisi sinne tien myös rippikoulun jälkeen, Niiles kertoo.

 

 

Kotiseurakunnan toimintaan osallistuminen on osa rippikoulua

Perusajatuksena on, että järjestöleirille lähtevä nuori tutustuu tai paremminkin osallistuu oman kotiseurakuntansa toimintaan ennen rippikoulua – samaan tapaan kuin seurakunnan omalle leirille tulevat nuoret. Seurakunnalla tulee olla ohjeistus, jotta järjestöleirille tulevat nuoret tietävät kehen ottaa yhteyttä, ja esimerkiksi mihin jumalanpalveluksiin tai muihin tapahtumiin juuri heitä kutsutaan.

– Parasta olisi, jos seurakunta voisi järjestää oman ryhmän järjestörippikouluun lähteville, Jaakko ehdottaa.

Pienissä seurakunnissa tämä tuskin on mahdollista, mutta isommissa seurakunnissa ajatusta kannattaa harkita vakavasti.

Seurakunnalla tulee olla ohjeistus, jotta järjestöleirille tulevat nuoret tietävät kehen ottaa yhteyttä

 

Seurakunnan käytännöt kuntoon

Vaikka nuoret suuntaavatkin intensiivijaksolle jonnekin muualle kuin omaan kotiseurakuntaan, ovat he silti seurakunnan nuoria.

– Vaikka nuoria ei olisi muutama, on mietittävä miten rippikoulu toteutetaan. On kotiseurakunnan vastuulla huolehtia seurakunnan toimintaan osallistumisesta, avaa rippikoulun asiantuntija Jouko Porkka DIAK:sta.

Vähintäänkin tulee miettiä, minkä ryhmän mukana järjestöleirille lähtevät nuoret osallistuvat rippikoulun ennakkokäynteihin. Tässä ratkaisussa ryhmän ohjaajalla olisi hyvä olla pelisilmää, jotta nuoret eivät kokisi oloaan ulkopuolisiksi ryhmässä.

Rippikoulun jälkeen seurakunnalla tulisi olla mietittynä toimintatapa, jolla nuoria kutsutaan mukaan oman seurakunnan toimintaan.

– Olisi hyvä miettiä, miten järjestöjen leireillä olleet nuoret kutsutaan isoskoulutukseen ja toisaalta, miten heidät ryhmäytetään osaksi ryhmää, pohtii Niiles puheenvuoronsa lopuksi.

 

Järjestöpuolellakin petrattavaa

Monien järjestöjen ja monien seurakuntin välisessä tiedonkulussa ja ohjeistuksessa on parannettavaa. Pirkkalan seurakunnan rippikoulupappi Arto Köykkä kertoi, kuinka järjestöleirille lähtevistä nuorista ei huonoimmassa tapauksessa kuule kuin kesän alussa, jolloin he tulevat pyytämään merkintää seurakuntayhteysjakson suorittamisesta.

– Kesän alussa, kun itse on lähdössä leirille, tulee viesti, että pitäisi saada todistus jakson suorittamisesta, kuvaa Köykkä.

Seurakuntien aktiivisuuden ohella on myös tärkeää, että järjestöt selkeästi ohjeistavat nuoriaan hyvissä ajoin ottamaan selvää oman seurakunnan käytännöistä. Seurakunnalla kun ei välttämättä ole mitään tietoa siitä, että nuori on lähdössä järjestöleirille. Perheeltä voi myös mennä seurakunnan tiedotteet ohi, kun niiden ei oleteta koskevan järjestöleirille lähtevää nuorta.

Seurakuntien aktiivisuuden ohella on myös tärkeää, että järjestöt selkeästi ohjeistavat nuoriaan hyvissä ajoin ottamaan selvää oman seurakunnan käytännöistä.

Nuoren lähtökohdista

Rippikoulu on nuorilähtöistä ja näin ollen myös seurakunnan toimintaan osallistumisen tulee olla nuorilähtöistä.

Seurakunnan toimintaan osallistumisen tulee olla nuorilähtöistä

On tapauksia, joissa on kohtuutonta odottaa nuoren osallistuvan oman kotiseurakunnan toimintaan. Joka vuosi teemme yhdessä järjestöjen kanssa erityisjärjestelyjä nuorten kohdalla, jotka asuvat osan vuotta ulkomailla.

Nuorilla voi olla myös henkilökohtaisia syitä hakeutua rippikouluun pois kotiseurakunnasta. Näissä tapauksissa voi olla tarpeen miettiä seurakuntajakson toteuttamista. Yksi tällainen syy on koulukiusaaminen, jota kokeneita nuoria hakeutuu vuosittain rippikouluun pois omasta kotiseurakunnasta.

 

Hengelliset painotukset

Ehkä kuitenkin merkittävin kysymys nousee erilaisista hengellisistä näkemyksistä. Osassa herätysliikkeitä on vierastettu seurakunnan nuorisotoiminnan toteutustapoja ja erityisesti musiikkia. Näiden liikkeiden suunnalta on tullut viestiä, ettei nuoria velvoitettaisi osallistumaan toimintaan, jonka he kokevat itselleen hengellisesti vieraaksi.

Olen aivan vakuuttunut siitä, että seurakuntiemme nuorisotoiminnan lähtökohtina on jokaisen nuoren vakaumuksen kunnioittaminen sekä turvallisen ympäristön luominen nuorelle. En kuitenkaan yhtäältä suosittele pakottamista, vaan vuoropuhelua nuoren sekä hänen vanhempiensa kanssa. Uskon, että seurakunnissa kyetään löytämään näihinkin tilanteisiin hyvät ja nuorta kunnioittavat ratkaisut.

Olen aivan vakuuttunut siitä, että seurakuntiemme nuorisotoiminnan lähtökohtina on jokaisen nuoren vakaumuksen kunnioittaminen sekä turvallisen ympäristön luominen nuorelle

Toisaalta haluan korostaa, että kotiseurakuntajakso on olennainen osa rippikoulua. Sen typistäminen esimerkiksi irrallisiksi jumalanpalveluskäynneiksi tai ainoastaan oman herätysliikkeen toimintaan tutustumiseksi ei ole tarkoituksenmukaista. Nuorella on oikeus ja lupa saada tutustua omanikäisten tapaan uskoa ja puhua Jumalasta itselleen mielekkäissä ympäristöissä. Vaikka aikuinen saattaisi vierastaa joitakin nuoren seurakunnan tapoja, voi nuoren kokemus olla täysin toisenlainen.

Mikko Sulander
Asiantuntija, ohjaus- ja kehittämistyö
http://tampereenhiippakunta.fi



Tilaa uutiskirje tai päätökset

Tilaa päätökset tai uutiskirje suoraan sähköpostiisi.


Evankelis-luterilainen kirkko
Sakasti kirkon työntekijöille
Kirkon koulutuskalenteri
Kirkko Facebookissa
Kirjaudu sisään
Hiippakunnan yhteystiedot
Hiippakunnan koulutuskalenteri
Lomakkeita, ohjeita ja materiaaleja
Ohjeet pappisvihkimyksen hakemisesta
Työnohjaus
Piispantarkastukset
Uusille työntekijöille
Tuomiokapitulin päätökset
Uutisia hiippakunnasta
Kehityskeskustelualusta
Avoimet työpaikat
Arkisto
Lähetä palautetta
Tampereen hiippakunta | Eteläpuisto 2c, 33200 Tampere | email: tampere.tuomiokapituli@evl.fi
Sivujen toteutus: Tampereen hiippakunta