Uskonnottomien monet kasvot | Tampereen hiippakunta

Uskonnottomien monet kasvot


TEKSTI: PIRJO SILVERI

KUVA: KIRKON KUVAPANKKI/MARKKU PIHLAJA

 

Suomessa on yli miljoona uskontokuntiin kuulumatonta. Keitä he ovat?

– Ryhmä on katsomuksellisesti monimuotoinen. Uskonnottomuus ei suoraan kuvaa tiettyä vakaumusta, vaikka moni saattaa niin mieltää, vastaa Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg.

Uskontokuntiin kuulumattomiksi tilastoidaan ne ihmiset, jotka eivät kuulu kumpaankaan kansankirkkoon tai virallisiin, rekisteröityihin, uskonnollisiin yhdyskuntiin.

Evankelis-luterilaisessa kirkossa on yli neljä miljoonaa jäsentä. Järjestäytyneitä vapaa-ajattelijoita on parituhatta, julkisuudessa järjestö on kokoluokkaansa näkyvämmin ja kuuluvammin esillä.

Vapaa-ajattelijat ja eroakirkosta-palvelun aktiivit vetoavat mielellään siihen, kuinka jo viidennes kansasta on uskonnotonta. Ateistien ja agnostikkojen lisäksi samaan joukkoon lasketaan kuitenkin esimerkiksi helluntailaisia, muslimeja, karismaattisia kristittyjä, buddhalaisia, henkisen kasvun ja new age -näkemyksen kannattajia; ylipäätään ihmisiä, joille usko ei ole mikään hälläväliä-juttu.

Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien henkilöiden määrä ylitti miljoonan rajan 2010, viime vuoden lopussa heitä oli 1,2 miljoonaa. Vielä 1990 yhdeksän kymmenestä suomalaisesta oli jäsenenä evankelisluterilaisessa kirkossa, ortodoksisessa kirkossa tai jossakin muussa uskonnollisessa yhdyskunnassa.

Alueelliset erot ovat isoja. Uudellamaalla uskontokuntiin kuulumattomia on 31 prosenttia, Etelä-Pohjanmaalla 10 prosenttia. Miesten osuus on selvästi suurempi kuin naisten. Vieraskielisistä 84 prosenttia ei ole minkään uskonnollisen yhdyskunnan jäsen (Tilastokeskus, 2014).

Harva kirkosta eroaja lähtee hyökkäämään uskontoa vastaan tai liittyy uskonnonvastaisiin katsomuksellisiin järjestöihin. Huomattavasti tavallisempaa on uskonnollinen välinpitämättömyys ja yleinen maallistunut ajattelutapa.

”Jotkut valitsevat mieluummin vaihtoehdon henkinen tai hengellinen ihminen kuin linkittyvät viralliseen, perinteiseen uskontokuntaan”

Paljonko uskonnottomista on kirjaimellisen uskonnottomia? GallupEcclesiastican (2011) mukaan Suomessa oli ateisteja 13 prosenttia, uskonnottomana ihmisenä itseään piti 19 prosenttia.

– Näitten välillä todellinen luku varmaan liikkuu. Kaikki eivät halua käyttää itsestään termiä ateisti, sanoo Jussi Sohlberg.

Uskonnollisuuden ja oman identiteetin määrittely on paljolti kielipeliä ja rajat häilyviä. Henkinen vai hengellinen? Jumaluususko, jumalausko vai Jumala-usko?

– Jotkut valitsevat mieluummin vaihtoehdon henkinen tai hengellinen ihminen kuin linkittyvät viralliseen, perinteiseen uskontokuntaan.

Valtaosa uskonnollisista yhteisöistä toimii tavallisina rekisteröityinä tai ei-rekisteröityinä yhteisöinä. Yksityisoikeudellisten yhteisöjen rekisteröinnistä säädetään uskonnonvapauslaissa.

Vain noin 83 000 suomalaista – alle kaksi prosenttia – kuuluu rekisteröityihin uskonnollisiin yhdyskuntiin, joista suurimpia ovat Jehovan todistajat, Suomen Vapaakirkko, Katolinen kirkko Suomessa ja Suomen Helluntaikirkko.

– Helluntaiherätyksen piirissä olevista 46 000 suomalaisesta osa on luterilaisen kirkon jäseniä, osa on väestörekisterissä ja kuuluu itsenäisiin yhdistysseurakuntiin, osa on jäsenenä helluntaikirkossa. Maamme 60 000 muslimista vain 11 000 on liittynyt johonkin viralliseen, rekisteröityyn islamilaiseen yhdyskuntaan. Suurin osa on siis tilastoitu uskontokuntiin kuulumattomiksi. Monet muslimit kuitenkin harjoittavat aktiivisesti uskontoaan, Sohlberg selittää.

Sama pätee buddhalaisiin, joita arvioidaan Suomessa olevan alle 10 000.

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa oli 2012 noin 285 471 ulkomailla syntynyttä henkilöä. Heistä 69 554 kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon, Suomen ortodoksiseen kirkkoon tai rekisteröityyn viralliseen uskonnolliseen yhdyskuntaan.

 

Suurin osa Suomen maahanmuuttajista on taustaltaan kristittyjä, ja tilastoissa uskontokuntiin kuulumattomia.

 

Kirkkomonitor-kyselyssä (2007) yli 40 prosenttia niistä, jotka eivät kuuluneet mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, katsoivat olevansa kuitenkin uskonnollisia.

Suurin osa Suomen maahanmuuttajista on taustaltaan kristittyjä, ja tilastoissa uskontokuntiin kuulumattomia.

– Esimerkiksi Helsingissä kokoontuu useita kymmeniä kristillisiä ryhmiä. Jotkut liittyvät jossain vaiheessa luterilaiseen kirkkoon, jotkut katoliseen kirkkoon, Sohlberg havainnollistaa.

Katolisen kirkon jäsenmäärä on Suomessa noussut viime aikoina noin viiden prosentin vuosivauhdilla. Kehitys selittyy pitkälti maahanmuutolla.

– Tosin osa maahanmuuttajataustaisista katolisista pitää itseään jo katolisen kirkon jäsenenä, koska heidät on synnyinmaassaan kastettu!

Myös islamilaisten yhdyskuntien jäsenmäärä on kasvanut, vaikka enemmistö muslimeista ei niihin kuulu.

– Lähtömaan tilanne voi kulttuurisesti poiketa Suomen käytännöstä. Siellä liittymistä johonkin uskontokuntaan pidetään toissijaisena, eikä asiaa siksi nähdä merkityksellisenä uudessa kotimaassakaan.

Kirkon tutkimuskeskus teki vuonna 2011 laajan kyselytutkimuksen vaihtoehtoisen henkisyyden uskomuksista ja harjoittamisesta Ultra-lehden-lehden lukijoille. Vastaajista 38 prosenttia ei kuulunut kumpaakaan kansankirkoista tai virallisesti rekisteröityyn uskonnolliseen yhdyskuntaan.

– Kuitenkin myös heillä oli uskonnollisia näkemyksiä, ja he kertoivat tekevänsä erilaisia uskonnollisia ja henkisiä harjoituksia, Sohlberg sanoo.

International Social Survey Programme (ISSP) on 40 maan vertaileva yhteiskuntatieteellinen tutkimusohjelma. Vuonna 2008 teemana oli uskonnollisuus ja uskonnon merkitys.

Suomalaisvastaajista viittä prosenttia ei ollut kasvatettu lapsuuskodissa minkään uskonnon mukaan. Tästä joukosta 70 prosenttia ei kuulunut tutkimushetkellä mihinkään uskonnolliseen yhdyskuntaan, 30 prosenttia oli luterilaisen kirkon jäseniä.

Enemmistö uskonnottomiksi kasvatetuista koki, että uskonnolla on kaikesta huolimatta jotain annettavaa, ja että se voi olla hyväksi ihmiselle. Tutkimustulosten mukaan lähes kaksi kolmesta (61 %) ajatteli, että uskonnon harjoittaminen tuo lohtua vaikeina aikoina, ja 43 prosenttia arveli, että uskonnon harjoittaminen auttaa löytämään sisäisen onnen ja rauhan.

LUE MYÖS YHTEISEKSI HYVÄKSI VAPAATA AJATTELUA



Tilaa uutiskirje tai päätökset

Tilaa päätökset tai uutiskirje suoraan sähköpostiisi.


Evankelis-luterilainen kirkko
Sakasti kirkon työntekijöille
Kirkon koulutuskalenteri
Kirkko Facebookissa
Kirjaudu sisään
Hiippakunnan yhteystiedot
Hiippakunnan koulutuskalenteri
Lomakkeita, ohjeita ja materiaaleja
Ohjeet pappisvihkimyksen hakemisesta
Työnohjaus
Piispantarkastukset
Uusille työntekijöille
Tuomiokapitulin päätökset
Uutisia hiippakunnasta
Kehityskeskustelualusta
Avoimet työpaikat
Arkisto
Lähetä palautetta
Tampereen hiippakunta | Eteläpuisto 2c, 33200 Tampere | email: tampere.tuomiokapituli@evl.fi
Sivujen toteutus: Tampereen hiippakunta