Yhteiseksi hyväksi vapaata ajattelua | Tampereen hiippakunta

Yhteiseksi hyväksi vapaata ajattelua


TEKSTI: PIRJO SILVERI

Yhdessä hyviksi koettujen asioiden edistäminen on jokamiehen oikeus, toisen ymmärtämiseen tähtäävä vuoropuhelu melkein velvollisuus. Keskustelua pystyvät käymään kaikkien uskontojen yksittäiset kannattajat, uskonnollisesti välinpitämättömät, agnostikot ja ateistit. Onko esimerkiksi kristityn ja vapaa-ajattelijan konsensus mahdollinen vai toiveajattelua? Osapuolten katsomusmaailma kulkee monessa kohtaa radikaalisti eri suuntaan, mutta samojakin tavoitteita on.

Uskontojen välinen dialogi on ollut paljon esillä. Suomessakin uskonnolliset johtajat kokoontuvat tapaamaan toisiaan. Helmikuun alussa on kansainvälinen uskontojen ja vakaumusten yhteisymmärryksen viikko (World Interfaith Harmony Week). YK:n suosittelemaa teemaviikkoa on jo muutaman kerran vietetty myös meillä.

– Yritystä vuoropuheluun ainakin on, sanoo Kirkon tutkimuskeskuksen tutkimuskoordinaattori Jussi Sohlberg (kuvassa).

Yhdessä hahmoteltuihin peruslähtökohtiin kuuluu toisen kunnioitus ja kuunteleminen, oikeus pitää reilusti esillä omaa vakaumusta, valmius myös oppia toiselta.

Suomessa vallitsi pitkään yhtenäiskulttuuri, nykyään uskonnollinen kenttä on kirjava ja pirstaleinen.

– Vaikka esimerkiksi new age -henkisyys ja uuskarismaattisuus ovat lisänneet kannatustaan, eivät ne tai mikään muu uusi uskonto silti ole valloittamassa Suomea, ei sen paremmin uskonnottomuus. Kun katsoo globaalia karttaa, uskontojen häviämisestä tai pyyhkiytymisestä pois ei ole mitään merkkejä. Maailmanlaajuinen kehitys osoittaa päinvastaista, sanoo tutkija Sohlberg.

Tarjonta monipuolistuu ja eri uskontoperinteiden sisällä tapahtuu muutoksia, jotka voivat liittyä edistyksellisiin näkemyksiin, tasa-arvokysymykseen, kokemuksellisuuteen tai ekologisiin teemoihin. Sama trendi vahvistuu koko läntisessä Euroopassa.

Suomessa ei juuri ole ollut uskontojen välisiä jännitteitä. Syvempi juopa ja enemmän nokittelua tuntuu olevan joidenkin vapaa-ajattelijoiden ja kirkon edustajien välillä.

Suomi on vapaa maa, joten ateistien ’Jumalaa tuskin on olemassa’ -bussikampanjan kaltaisille tempauksille on täysi oikeutus.

 

”Dialogin onnistuminen riippuu siitä, mikä on osapuolten valmius käydä vuoropuhelua”

 

– Heidän lähestymistapansa tuntuu usein siltä kuin tähtäimessä olisi yksioikoisesti vain kansankirkkomme. Asioita halutaan kärjistää ja katsoa mustavalkoisesti, kapea-alaisesti ja fundamentalistisesti, Sohlberg harmittelee.

Entä jos tukkanuottasilla olijat kiistelyn sijasta keskittyisivät välillä pohtimaan, mikä meitä yhdistää ja miten voimme yhdessä tehdä maailmasta paremman paikan elää? Sohlberg uskoo kristittyjen ja ateistien vuoropuheluun esimerkiksi etiikkaan, yhteiskuntarauhaan ja ihmisoikeuksiin liittyvissä kysymyksissä.

– Ainakin ne voisivat olla sopivaa maaperää.

Sohlberg nostaa malliksi sveitsiläissyntyisen filosofin ja kirjailijan Alain de Bottonin kirjan Uskontoa ateisteille – miten uskonnoton hyötyy uskonnosta. Ateistisessa virtauksessa, Ateismi 3.0:ssa, pyritään huomioimaan myös uskonnon positiiviset vaikutukset.

– Jos Suomessa rakentuu vastaavan tyyppistä ajattelua, silloin kenties löytyy yhteisiä näkökulmia.

Kustantaja Basam Books kuvailee Bottonin teosta näin:

”Vuosisatojen ajan uskonnot ovat tarjonneet lohtua, vaalineet yhteisöllisyyttä ja painineet kuolevaisuutemme kanssa. Näin tehdessään ne ovat luoneet korvaamattomia psyykkisiä ja sosiaalisia mekanismeja, joista maallistuneenkaan yhteiskunnan ei pitäisi luopua. Siksi uskovaisten ja uskonnottomien välinen vastakkainasettelu olisi jo jätettävä taakse.”

Kirkon edustajien ja vakaumuksellisten ateistien välillä on toki ollut monenlaisia kohtaamisia.

– Yhteistä julkista keskustelua on kaiken aikaa. Esimerkiksi kotimaa24.fi:n blogisivustolle osallistuu aktiivisesti eroakirkosta-palvelun perustajiin kuuluvia henkilöitä, jotka pitävät kirkollisella foorumilla yllä agendaansa.

Jussi Sohlberg muistuttaa, etteivät kaikki edes koe yhteisen sävelen löytymistä tärkeänä ja merkityksellisenä.

– Dialogin onnistuminen riippuu siitä, mikä on osapuolten valmius käydä vuoropuhelua.

 

LUE MYÖS USKONNOTTOMIEN MONET KASVOT

 



Tilaa uutiskirje tai päätökset

Tilaa päätökset tai uutiskirje suoraan sähköpostiisi.


Evankelis-luterilainen kirkko
Sakasti kirkon työntekijöille
Kirkon koulutuskalenteri
Kirkko Facebookissa
Kirjaudu sisään
Hiippakunnan yhteystiedot
Hiippakunnan koulutuskalenteri
Lomakkeita, ohjeita ja materiaaleja
Ohjeet pappisvihkimyksen hakemisesta
Työnohjaus
Piispantarkastukset
Uusille työntekijöille
Tuomiokapitulin päätökset
Uutisia hiippakunnasta
Kehityskeskustelualusta
Avoimet työpaikat
Arkisto
Lähetä palautetta
Tampereen hiippakunta | Eteläpuisto 2c, 33200 Tampere | email: tampere.tuomiokapituli@evl.fi
Sivujen toteutus: Tampereen hiippakunta