Yhteistä ja erilaista | Tampereen hiippakunta

Yhteistä ja erilaista


Hiippakunnan asiantuntija Airi Raitaranta ja Tampereen seurakuntien diakoniasihteeri Katariina Mylläri vierailivat helmikuun alussa ruotsalaisessa ystävyyshiippakunnassamme Strängnäsissä. Airi Raitarannan terveiset matkalta:

 

Miksi lähdimme matkaan? Sitä meiltä kahdelta kulkijalta kysyttiin Strängnäsissä. Kerroimme, että haluamme saada näkökulmia ja oppia siitä, miten työtä tehdään naapurissa. Meitä kiinnosti se, mitä siellä kirkon, hiippakunnan ja seurakuntien elämässä on juuri nyt ajankohtaista ja ytimessä.

Kuljimme, pysähdyimme ja kohtasimme kahden päivän aikana kymmeniä ihmisiä, jotka kaikki olivat valmiita jakamaan jotakin kanssamme. Sitoutuminen, ja uskallan käyttää tässä kohtaa myös sanaa rakkaus, työhön ja ihmisiin välittyi ja vaikutti myös meihin niin, että oli vaikea tuntea oloaan kovin vieraaksi ja täysin ulkopuoliseksi. Saimme vaikuttua ja ottaa vastaan.

 

Svenska kyrkan i Strängnäs stift – entä Suomen kirkko Tampereen hiippakunnassa?

Sanat rakentavat todellisuutta. Sanoilla voidaan erottaa, rajata, hakea yhteyttä tai alleviivata yhteistä. Havahduimme siihen, että naapurimaassamme kirkko on ensin ja siihen liitytään. Meillä ei kovin usein kuule sanottavan esimerkiksi, että olemme Suomen kirkko Tampereen seurakunnissa. Sanojen valintamme näyttää korostavan itsenäisyyttä ja sitä kautta myös erillisyyttä, ehkä myös seurakuntien ja varmasti myös hiippakuntien erilaisuutta.

Mistä puhumme, kun Suomessa puhumme kirkosta? Miten oma historiamme ja perinteemme, osin erilainen kuin naapurissamme, kytkeytyy kirkkomme tulevaisuuden rakentamiseen valtion ja kirkon sekä ekumeenisten suhteiden näkökulmasta?  Seurakunnissamme kuulen huolta työntekijöiden ja työalojen erillisyydestä. Yhteisiä tavoitteita ei välttämättä ole helppo asettaa tai sitoutua yhteisiin toimintaperiaatteisiin. Tämä todellisuus avautuu uudella tavalla pysähtyessämme havainnoimaan sitä, miten puhumme ja millaista tekemistä puheemme rakentaa.

Puhetavan ja sitä kautta tekemisen muutosta on näkyvissä eri puolilla. Meillä luodaan tarpeen mukaan erilaisia yhteisiä ryhmiä ja keskustelunpaikkoja yli sisäisten ja ulkoisten rajojen. Sosiaalisen median maailmassa on esimerkiksi ryhmä Kirkko Suomessa. Seurakunnissamme paljon moniammatillista verkostotyötä, yhteyttä rakentavaa puhetta ja uusia kokeiluja. Viestintä on ajateltu yhä enemmän vuorovaikutuksena. Ilosanoma voidaan jakaa, kokea ja ymmärtää monella eri tavalla riippuen siitä, missä ja kenen kanssa sitä eletään. Vaihtoehtoista tulevaisuutta rakennetaan seurakuntayhteisöissä tietoisesti ja sanomaan sitoutuneesti.

 

Miksi käytätte sanaa diakoniatyöntekijä?

Työntekijät, joita tapasimme, ihmettelivät käyttämäämme sanaa diakoniatyöntekijä. He kuulevat sanan sellaisena, että sitä voidaan käyttää kenestä tahansa, joka tekee jotain diakonisia tehtäviä. Toinen ihmettelevä kysymys oli, että voiko opintonsa loppuun suorittanut todellakin pelkän todistuksen perusteella käyttää nimikettä diakoni ja olla diakonian virassa. Heidän todellisuudessaan diakoni voi olla vain virkaan vihitty.

Ruotsissa prosessi diakoniavihkimykseen on monipolvinen ja monenlainen. Lähtöopinnot voivat olla lääkärin, sairaanhoitajan, sosionomin, psykologin, kuraattorin, psykoterapeutin, lääkintävoimistelijan tai eri alojen kasvattajaopintoja sisältäviä. Soveltuvuus, kutsumus, seurakuntaelämän kokemus ja sitoutuminen tehtävään ovat ensisijaisia tekijöitä koko prosessissa kohti diakoniavihkimystä. Piispa ja tuomiokapituli ovat vahvasti mukana matkalla, joka sisältää haastatteluja, säännöllisiä tapaamisia, kirkollisen peruskurssin ja muita opintoja, harjoittelua ja sielunhoidollista pysähtymistä. Jokainen, joka tekee hakemuksen ollakseen tulevaisuudessa kirkon työntekijä, merkitsee hiippakunnalle tärkeää tehtävää ja vastuuta. Diakonit ovat samalla tavalla kuin papit vahvasti sidoksissa hiippakuntaan ja piispan kaitsennan alla.

 

Kristinusko on kulkijoiden, pyhiinvaeltajien ja siirtolaisten uskonto

Ruotsin kirkko osoitti seurakunnilleen viime syksynä kymmenen miljoona kruunua jaettavaksi ja haettavaksi pakolaisten kanssa tehtävää työtä varten. Tästä n. 500 000 kruunua tuli Strängnäsin hiippakuntaan. Lisäresurssin avulla järjestetään hiippakunnan seurakunnissa mm. kielikahviloita, musiikki- ja leikkiryhmiä lapsille sekä kehitetään kierrätyspisteen toimintaa niin, että se mahdollistaa työtä ja harjoittelupaikkoja turvapaikanhakijoille.

Ruotsissa merkittävä ilmiö on myös lyhytaikaisen majoituksen suuri kysyntä koskien erityisesti turvapaikanhakijoita. Seurakunnat ovat tässä mukana ja sitä varten on esimerkiksi tehty käytännön ohjeistusta. Tällä tavalla kirkko on tukemassa yksityisen majoituksen laajenemista, turvallisuutta ja eettisyyttä.

 

Sisä- ja ulkopuolisen merkitys

”Tuntemattoman ja ulkopuolisen katse voi olla ymmärryksen lähde – se tekee näkyväksi sen, että suljettuun piiriin kuuluvat ovat sisälle sokeutuneita” (Ylva Eggehorn).

Tarvitsemme avautumista, uloskatsomista, vuorovaikutusta ja ulkoapäin näkevän kuuntelemista. Sisällä olemista tarvitaan ja ilman sitä ei välttämättä voida toimia sitoutuneesti ja pitkäjänteisesti. On kuitenkin oltava herkkänä sille, että sisin pysyy elävänä, näkevänä ja suhteessa ympäristöönsä. On hyvä mennä omien rajojen ja piirien ulkopuolelle vaikuttumaan ja vaikuttamaan.

Liikkeessä olevana kirkkona olemme matkalla yksinäisistä monologeista kohti yhä vahvempaa dialogia. Millaista Kristuksen kirkkoa Suomessa olemme rakentamassa ja miten me sitä haluamme rakentaa? Mitä meidän olisi tarpeen kuulla ja mihin havahtua?

 

 

 

Airi Raitaranta
asiantuntija, ohjaus- ja kehittäminen



Tilaa uutiskirje tai päätökset

Tilaa päätökset tai uutiskirje suoraan sähköpostiisi.


Evankelis-luterilainen kirkko
Sakasti kirkon työntekijöille
Kirkon koulutuskalenteri
Kirkko Facebookissa
Kirjaudu sisään
Hiippakunnan yhteystiedot
Hiippakunnan koulutuskalenteri
Lomakkeita, ohjeita ja materiaaleja
Ohjeet pappisvihkimyksen hakemisesta
Työnohjaus
Piispantarkastukset
Uusille työntekijöille
Tuomiokapitulin päätökset
Uutisia hiippakunnasta
Kehityskeskustelualusta
Avoimet työpaikat
Arkisto
Lähetä palautetta
Tampereen hiippakunta | Eteläpuisto 2c, 33200 Tampere | email: tampere.tuomiokapituli@evl.fi
Sivujen toteutus: Tampereen hiippakunta