Taidemaalari Timo Vuorikosken maalaama muotokuva Tampereen piispasta paljastettiin Piispantalossa keskiviikkona 6.3. tuomiokapitulin juhlaistunnossa. Samassa tilaisuudessa julkistetiin myös tekstiilitaiteilija Helena Vaarin suunnittelema piispankaapu, hiippa ja stola.
Muotokuvan ydinajatuksena on kuvata piispa virkaan kuuluvine tunnuksineen välittämässä kristinuskon vuosituhantista sanomaa ja kirkkojen yhteyttä nykyhetkeen ja tämän päivän ihmisille. Muotokuvassa piispa esitetään puolivartalokuvana ulkona ja voimakas auringonvalo lankeaa hahmoon oikealta yläviistosti. Mallin oikeassa kädessä on ehtoolliskalkki.
Maalauksen vasemmassa reunassa on kookas elämänpuu. Puun alla ja ehtoollismaljan yläpuolella horisontissa erottuvat Pyynikin harjun siluetti ja sen rannalta nouseva savupiippu nähtyinä Hatanpään kartanon rannasta. Pyynikin harjun edessä on Pyhäjärvi, joka piispan takana muuttuu Jordan-virraksi. Oikeassa reunassa alhaalla virrassa on viitteellisesti kuvattuna Jeesuksen kaste. Näin muotokuvaan on saatu mukaan evankelis-luterilaisen kirkon molemmat sakramentit, ehtoollinen ja kaste.
Muotokuvan oikeassa reunassa kasteen yläpuolella on karu vuoristomaisema Israelista Jordan-virran varrelta ja sen huipulla kolme tyhjää ristiä muistuttamassa Golgatan tapahtumista. Ristien yläpuolella on laaja valkoinen pilvimassa sinisellä taivaalla. Sen päällä, aivan kuvan yläreunassa, on kullankeltainen valo, josta viitteelliset säteet suuntautuvat sekä tyhjille risteille että Jeesuksen ylle. Valonsäde päättyy kyyhkyseksi Jeesuksen pään yläpuolella.
Muotokuva on öljyvärimaalaus kankaalle.
Uusi muotokuva asettuu jatkoksi Tampereen Piispantaloon hiljattain siirrettyjen hiippakunnan piispojen muotokuvien pitkään jatkumoon. Ensimmäiset muotokuvat ovat 1700-luvulta. Piispojen muotokuvat siirrettiin Piispantaloon tuomiokapitulin muuton myötä. Muotokuvat oli aiemmin sijoitettu Tampereen Klingendahlissa sijainneen tuomiokapitulin seinille.
Helena Vaari on suunnitellut piispan juhla- ja työasuun hiippakuntaan ja piispan tehtävään liittyvää symboliikkaa, ja yhdistänyt muotokieleen ja rakenteeseen Tampereen tuomiokirkon arkkitehtuurin kansallisromanttista tyyliä. Harmaagraniittinen kirkko rakennettiin vuonna 1907 arkkitehti Lars Sonckin piirustusten pohjalta. Helena Vaari perehtyi asua suunnitellessaan huolellisesti Tampereen tuomiokirkon runsaaseen symboliikkaan.
Piispankaavun nimi on Pyhän Hengen hipaisu – Valon kosketus. Piispankaapu on yleisväriltään punainen. Piispankaavun taidekirjonnan värisävyt vaihtelevat punaisesta violettiin ja valkoisesta tumman harmaaseen. Värin symboliikkaan liittyen Vaari valitsi piispankaavun aiheiksi Pyhän Hengen symbolin, valkoisen kyyhkysen sekä rakkauden ja marttyyrien symbolin, ruusun piikkeineen.
Piispankaavun edessä on hopeisia ristejä. Pääristissä on neljä valkoista korukiveä. Ne ovat kvartsia, joiden keskellä on vihreä turmaliini, tyypillinen korukivi Namibiasta. Kivi symboloi Tampereen hiippakunnan ja Namibian evankelisluterilaisen kirkon historiaa ja yhteistyötä vuosikymmenien ajalta.
Juhla-asuun kuuluu päähine, piispanhiippa eli mitra. Hiipan edessä on hopeinen tasasivuinen risti.
Piispan stola on punainen. Siihen Vaari on taidekirjonut kolme valkoista kyyhkysen ´sulista´ sommiteltua ristiä.
Tytti Helles ompeli piispankaavun ja hiipan. Helena Vaari ompeli taidekirjonnat. Hopeakorut teki hopeaseppä Soili-Riikka Andersson.
Lehdistötiedote Piispa Matti Revon piispankaapu 6.3.2019 Helena Vaari
Tampereen hiippakunta on tilannut uniikit taidetekstiilit ja muotokuvan piispan 60-vuotispäivän johdosta.