Tampereen hiippakunnan Tulevaisuusfoorumi 4.-5.4.2025 kutsui seurakuntia suuntautumaan tulevaisuuteen. Tulevaisuustyötä tehdään yhdessä ja siinä kaikki ovat jollain tavalla oppimassa. Foorumissa vierailleen futuristi Perttu Pölösen mukaan meidän on tultava hyviksi aloittelijoiksi. Tietokirjailija, luova johtaja Henkka Hyppönen nosti kirkon näkökulmasta esille esimerkiksi paluun lähiyhteisöihin. Kunnallisalan kehittämissäätiön toimitusjohtaja Jenni Airaksinen puolestaan totesi, että maailman muuttuessa kaikkien organisaatioiden on tarkasteltava rakenteitaan ja tekemisiään sekä tunnistettava muutostarpeet.
Tulevaisuuden tekijöitä oli läsnä monessa eri roolissa, kun Tampereen hiippakunnan seurakuntien johtajat, päälliköt ja työalojen johtavat työntekijät, seurakuntien johtavat luottamushenkilöt ja vaikuttajanuoria seurakunnista kokoontui Tulevaisuusfoorumiin Rosendahliin Tampereella.
Foorumi oli osa hiippakunnan tulevaisuustyötä, jolla rakennetaan seurakuntien kestävää tulevaisuutta toimintaympäristön muuttuessa. Tulevaisuustyö tukee seurakuntien uusiutumis- ja toimintakykyä sekä taloudellisesti ja toiminnallisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän elämän rakentumista hiippakunnan alueella.
Foorumin alussa perjantaina 4.4. hiippakuntadekaani Terhi Törmä muistutti tulevaisuustyön perustan nousevan kirkon yhteisestä missiosta.
– Siinä, mitä Jeesus julisti Nasaretin synagogassa – ilosanomaa köyhille ja vapautusta alistetuille – siinä on hänen seuraajiensa ja hänen kirkkonsa missio.
Tulevaisuuden kuvitteleminen on ensimmäinen askel sen muotoilemisessa. Toinen on rohkeus katsoa riittävän kauas. Kolmas on kyky nähdä nykyhetki alkukohtana hyvälle muutokselle.
– Tulevaisuustyötä tehdään yhdessä ja siinä ollaan kaikki jollain tavalla oppimassa. Tulevaisuustyötä ei voi omistaa, mutta sitä voi ja pitää jakaa.
Ovatko uudet ongelmat parempia kuin vanhat?
Futuristi ja tietokirjailija Perttu Pölönen totesi foorumin lavalla perjantaina, että teknologian kehittäminen pakottaa meidät ajattelemaan arvomme aina uudestaan. Jos tehokkuus, helppous ja nopeus ovat arvojamme, se ohjaa meitä.
– Tekoäly on niin suuri murros, että arvoja olisi hyvä ajatella etukäteen.
Pölösen mukaan meidän on tultava hyviksi aloittelijoiksi.
– Uudelleen ja uudelleen alkuun, uudestaan nollasta. Olla uuden ääressä. Silloin pärjää.
Teknologian kehitys luo aina eettisiä ongelmia, joita emme osaa ennustaa ja ottaa huomioon. Siinä missä radio ja televisio toi tiedon koteihin, se samalla vähensi oleskeluamme ulkona. Tai kun kyntöaura mahdollisti paremman ravinnon, sen myötä vahvistui myös tarve puolustaa omaa reviiriä ja rakentaa linnoituksia. Teknologia on myös muuttanut tapaamme osoittaa välittämistä. Enää sen ei tarvitse olla suora kontakti kahden ihmisen välillä. Tykkäys somessa on tullut sen tilalle.
– Meidän pitäisi miettiä seurauksia. Kuka määrittää mihin raja vedetään? Ovatko uudet ongelmat parempia kuin vanhat? Mikä on oikeasti kestävää? Nyt pitäisi ottaa kantaa.
Pölönen kutsui meitä palaamaan perusasioiden äärelle.
– Nyt on suuri mahdollisuus tuoda sanoma tähän aikaan relevantilla tavalla. Seurakuntien ei välttämättä kannata yrittää olla trendikäs. Tarjolla on jotain mihin voi luottaa.
Tekoäly tekee ihmisen virheistä luovuuden lähteen
– Aitouden merkitys korostuu tulevaisuudessa, arvioi tekoälystä luennoinut luova johtaja ja tietokirjailija Henkka Hyppönen.
Kuten monia muitakin innovaatioita, tekoälyä voidaan käyttää niin hyvään kuin pahaankin.
– Olenkin enemmän huolissani ihmisistä, jotka käyttävät tekoälyä, kuin tekoälystä itsessään.
Tekoälyn avulla voidaan tehdä monenlaisia asioita, joihin ihminen ei luonnostaan pysty – kuten valtavien tietomäärien yhdistämistä tai sävellyksen toteuttamista sekunneissa. Näin voikin olla, että koneet pystyvät jatkossa yhä useammin suorittamaan tietyissä tehtävissä normi-ihmisten työt – ne ovat oppimiskoneita, joilla on valtava kapasiteetti niille annetuissa rajoissa. Ihmiselle on kuitenkin edelleen kysyntää.
– Tarvitaan erilaisia ihmisiä, jotka luovat uutta. Tämä on kokonaisuudessaan super mullistava juttu ja tulee muuttamaan esimerkiksi työelämän.
Hyppönen näkeekin, että itse asiassa ihmisen virheistä tulee kiinnostavia.
– Se mikä meissä ihmisissä on puutteellista ja erilaista luokin jotain uutta. Alamme tehdä yhä enemmän luovaa työtä – sellaista joka on merkityksiin kytkeytyvää. Esimerkiksi taide ja kädentaidot tulevat korostumaan.
Merkityksiin, inhimillisiin kohtaamisiin ja arvomaailman uudelleenjärjestäytymiseen liittyy paljon mahdollisuuksia myös kirkon näkökulmasta. Yksi merkittävä skenaario Hyppösen arvion mukaan tulee olemaan myös paluu lähiyhteisöihin. Tämä voi korostaa seurakuntaelämän paikallisuuden arvoa.
Dialogi on edellytys muutokselle
Lauantaina 5.4. foorumin lavalle astui Kunnallisalan kehittämissäätiön toimitusjohtaja Jenni Airaksinen.
– Maailman muuttuessa kaikkien organisaatioiden on tarkasteltava rakenteitaan ja tekemisiään ja tunnistettava muutostarpeet.
Vaikuttavaa työtä varten tarvitaan uutta ymmärrystä ratkaistavista pulmista ja uudenlaista kykyä niiden ratkaisemiseen – yhdessä. Vaikuttavaa työtä varten pitää myös tunnistaa se muutos, joka halutaan saada aikaan.
– Tässä myllerryksessä ei samoja asioita tekemällä enemmän enää pärjää, jotain pitää tehdä toisin. Olennaista on keskittyä niihin asioihin, joihin voi vaikuttaa.
Viestintä ja vuorovaikutus ovat muutoksen ytimessä ja niihin tarvitaan osaamista. Tärkeintä on kuitenkin säilyttää luottamukseen perustuva ihmiskäsitys, koska se on lähtökohta kaikelle dialogille.
– Ja dialogi on edellytys muutokselle.
Tulevaisuustyö jatkuu toivorikkaasti ja kärsivällisesti
Tampereen hiippakunnan yhteinen tulevaisuustyö käynnistyi vuonna 2024 lääninrovastien, pappisasessorien, seurakuntien viranhaltijajohdon ja kapitulin tulevaisuustyöskentelyllä. Tulevaisuustyötä jatkettiin seurakunnista kootuissa viidessä tulevaisuustyöryhmässä. Hautaus-, henkilöstö-, kiinteistö-, talous- ja toimintatyöryhmien työn tulosten äärellä työskenneltiin yhdessä molempina Tulevaisuusfoorumin päivänä.
Jatkossa viidestä työryhmästä yhdistetään jatkotyöskentelyyn kaksi. Toisen työryhmän teemaksi tulevat henkilöstö ja toiminta, toisen hautaus, kiinteistöt ja talous. Ohjausryhmä jatkaa työryhmien tukena. Alueelliset työskentelyt, joissa mukaan kutsutaan laajemmin seurakuntien luottamushenkilöt, aloitetaan alkuvuonna 2026.
Yhteisen tulevaisuustyön tavoitteena jatkossa on varmistaa, että seurakunta on paikallisesti merkittävä ja elävä hengellinen yhteisö nyt syntyvälle lapselle myös hänen aikuistuessaan.
– Jokainen meistä vaikuttaa jo tänään asenteillaan ja teoillaan siihen, millainen yhteisö seurakunta tulevaisuudessa on, hiippakuntadekaani Terhi Törmä muistuttaa.
Kuten piispa Matti rohkaisi päätöspäivänä:
– Rakennetaan tulevaisuutta yhdessä toivorikkaasti ja kärsivällisesti.
* * *
Voit tutustua tulevaisuustyöryhmien kokoamiin tiivistelmiin työnsä tuloksista tämän linkin kautta:
– Tulevaisuustyöryhmien tiivistelmät (pdf)
Tulevaisuustyöryhmien työstä tarkemmin tietoa nettisivuillamme kohdassa Tulevaisuustyö.
* * *